Vuosi 2024

 Tein jälleen perinteisen yhteenvedon vuoden 2024 käsitöistä. Yhteenvedosta puuttuu kaikki kovista materiaaleista ja nahkasta tehdyt työt. Paljon tuli kaikenlaista tehtyä ja uusia tekniikoita opittua.

Vuonna 2024   neuloin / virkkasin

• Hattuja 1 kpl
• Sukkia 7 paria
• Lapasia 2 paria
• Paitoja 6 kpl
• Takkeja 2 kpl
• Huiveja 7 kpl
• Liivejä 1kpl
• Muita töitä langoista eri tekniikoilla 28 kpl

Valmistuneita töitä yhteensä 54 kpl. Lisäksi kaikki paperi, paju, metalli, massa, nahka ym. työt.

Nyt kun koulu on loppu on uusien tekniikoiden opiskelu kiinni itsestä ja viitseliäisyydestä. Olen päättänyt opetella uusia tekniikoita jatkossakin ja ylläpitää sekä kehittää jo opittuja. Viimeisinä koulupäivinä opettelin ryijyn ompelemista.

Uutta lankaa ostin 4kg 925g ja lankaa kului 8kg 408g. Lankoja lähti kierrätykseen 3kg 122g. Varasto pieneni 7kg 445g. Tosi hyvä! Tavoite vuodelle 2025 on pienentää varastoa vähintään 7 kg. Puikoilla on nytkin kolme työtä keskeneräisenä eli varastolangat on otettu käyttöön. Neulomatonta lankaa löytyy 49kg 68g eli aivan liikaa.

Hyvää ja innokasta käsityövuotta 2025 !

Hiiden hirven hiihto

 Suosikkisuunnittelijani Jenna Kostet oli tehnyt sukaohjeen, jonka sai Vuonuelta  Tarmo-sukkalankojen oston yhteydessä. Lanka oli minulle uusi tuttavuus ja mielenkiinnolla otin neulomisen joulunviettoon mukaan.

Sukat neulottiin puikoilla 3. Minun käsialallani varsi on aika napakka, mutta pysyypähän sukka pyörimättä jalassa. Terästä olisi voinut vähentää silmukoita. 48 silmukkaa teki siitä minun kapeahkoon jalkaan hieman liian löysän.

Lanka oli pässinpökkimän tuntuista, hieman karheaa. Tykkäsin kyllä neuloa lankaa. Sukkapariin koko 37 lankaa kului 100g. Saan vielä toisetkin sukat jäljelle jääneistä langoista.

Lankojen kontrasti olisi pitänyt olla suurempi jotta kuvio olisi erottunut paremmin.

Nämä olivatkin sitten viimeiset valmistuneet neuleet vuonna 2024 .

Metsätontun lakki

 Viime jouluna oli erilaisissa neuleryhmissä kuvia ihanasta hiippalakista. Ohjetta oli jaettu Tampereen Messuilla lankaostoksen yhteydessä. Tänä vuonna ohjetta oli jaossa rajallinen määrä ja sen sai, kun osti Jalovillan vuonaa kaksi vyyhtiä. Porhalsin messuilla ensimmäiseksi Jalovillan osastolle ostoksille.

Lakkiin kului Vuonaa 82g ja se on neulottu puikoilla 3. Liotin valmiin  lakin viileässä vedessä ja kuviot pörhistyivät liottamisen jälkeen. Kävin vielä ostamassa tekoturkistupsun. 

   

Lahjaksi lapaset

 Opintojen  päättyessä halusin muistaa ihanaa opettajaamme jotenkin. Neuloin hänelle lapaset.

Lankana oli 7-veljestä ja mallikin on Novitan hiihtoloma kal-lapaset. Neuloin puikoilla 3,25 ja lankaa kului 84g. Valmiit lapaset liotin etikkavedessä jotta pinta tasoittuu. Lapaset ovat etikkakylvyn jälkeen todella pehmeät.

Lankoja kierrätykseen

 Koulupäivät ovat vähissä ja valmistuminen häämöttää. Koko opiskelun ajan olen suunnitellut käyväni läpi langat ja tarpeettomat päätin viedä koulun käsityötarvikkeiden kierrätyspisteeseen. Nyt sain viimein se  homman tehtyä ja kiertoon lähti 932g. Pieni määrä tämän torpan langoista mutta kuitenkin jotakin pois kuleksimasta.

Käsityölehti vein pinon jo viime syksynä ja viime viikolla vein toisen pinkan. Hyvin kelpasivat luokan naisille. Hyvä jos jollekin on niistä iloa.

Kehyskudontaa

 Tutustuimme koulussa kehyskudontaan. Kehyskudonnalla voi kutoa pieniä tekstiilejä. Kudontakehyksiä on olemassa eri kokoisia ja erilaisia. Teknikka on mukavaa pujottelua ja siihen voi käyttää langanloppuja.

Itse tein ensin pari mukin alusta ja sitten lähdin tekemään maisemaa kuvan perusteella. Kudontakehys  jonka tilasin verkkokaupasta ei ollut mitenkään laadukas ja se hajosikin useaan otteeseen työtä tehdessä. Se näkynee lopputuloksessa. Lankoja kului 25g. Työn koko on 16x22 cm.

Ja mukin aluset 7,5 x8 cm. Lankaa kului yhteensä 11g.

Tekniikka oli nin mukava, että aion tehdä sitä jatkossakin. Kehyskudonnasta on olemassa inspiroiva ja hyvä opaskirja, jonka lainasin kirjastosta. Sen avulla on hyvä ottaa tekniikka haltuun.

Kuusi- tunika

 Ihailin OmA Koppa kombinaatioita puikoilla ja koukulla -kirjassa olevaa tunikaa ja ajattelin,että olisipa kiva malli tehdä. Mutta olin päättänyt olla ostamatta lankaa ja sitten se yhtenä iltana pälkähti mieleen, että minullahan on 500g Novitan Siro- lankaa vuodelta x. Siitä se sitten taas läksi projekti etenemään. 

Siro on puuvilla 53%-viskoosi 33%-pellava 14% sekoitetta ja oli joku kesä Tokmannilla myynnissä edullisesti. Silloin sitä hamstrasin eri värejä. Jännitystä elämän toi pelko langan riittävyydestä. Hyvin riitti ja kaikki 500g meni. Virkkasin koukulla 4,0 ja hihat neuloin puikoilla 4,5. 

Vielä on edessä kunon höyrytys/kastelu. Päättely ja hihojen ompeleminen olivat työläimmät ja eniten aikaa vievät vaiheet. 

Iloinen olen siitä, että taas on yksi lankapussi vähemmän nurkissa pyörimässä. Ja sitten taas uutta neuletta puikoile. 

Tuuli-lapaset

 Kädentaito-messuilta ostettu tekemispaketti tuli tehtyä, kun teki mieli vaan neuloa. Neulomista olen tehnyt tosi vähän viime kuukausina. Selkä oli jumissa paljosta läppärillä  istumisesta sekä helmien pujottelusta ja solmujen tekemisestä.Puikkojen heiluttaminen rentoutti kummasti lihaksia ja jumit aukesivat. 

Yleensä tekemispaketit ovat vuosia säilössä mutta nyt olinkin ahkera ja neuloin lapaset heti. Pari seikkaa edesauttoi aloittamista; en löytänyt keskeneräistä paidan neulomista (siivottu hyvää  jemmaan) ja matkakaverini kysymys, että joko olen aloittanut lapaset. Ostettiin nimittäin molemmat samat tekemispaketit.

Lapaset neulottiin  Sandnes Garnin Sisusta 2,5 puikoilla. Ruutupiirros oli melkoisen haastava seurattava. Käytin apuna staattista paperia viivaimena niin se helpotti oikealla rivillä pysymistä. 

Lankaa  kului 60g. Meni ihan ohjeen mukainen määrä vaikka neuloin  resorin pari kerrosta pitemmäksi kuin ohjeessa (luin ohjeen huolimattomasti).

Lapaset ovat kauniit ja Sisu on hyvän, laadukkaan  tuntuinen lanka. Laatu oli tasainen eikä pölissyt. Olen neulonut 19 vuotta sitten Sisusta kummitytölle villatakin ja silloin jo tykkäsin langasta.

Komebukuro

 Artesaani-opintojen viimeinen näyttötyö oli kiertotaloustuotteen valmistaminen. Päädyin tekemään ekoprinttikankaista ja vanhoista farkuista komebukuron eli japanilaisen riisipussin. Yhdistin kirjontaa ekoprinttikankaisiin. 

Hihnat punoin kumihimolla vanhoista puuvillalangoista. 

Kaikki tarvikkeet olivat kotona valmiina joten mitään ei tarvinnut ostaa. Varsinainen kierrätystuote on siis kyseessä,

Toinen hartiashaali

 Kasveilla värjättyjä lankoja jäi runsaasti jäljelle, joten laitoin uuden hartiashaalin työn alle. Värimaailma on aivan erilainen kuin ensimmäisessä.

Loimen laittaminen kangaspuihin ja kutominen sujuivat nopeammin kuin ensimmäisen huivin kohdalla. Tämä huivi oli kapeampi ja loimi oli 30 cm lyhyempi.

Langat oli värjätty kiinanruusulla, sipulinkuori/kahvinporo seoksella, horsmalla, krapilla (ensimmäinen jälkiväri), avokadolla, lupiinilla ja haavan lehdillä.

 Lankaa kului 437g. Huivin koko on 68x195 cm.

Lankaa jäi vielä runsaasti jäljelle. Niistä olisi saanut kudottua kolmannenkin huivin, mutta aika ei enää riitä, kun opinnot loppuvat.

Tykkäsin tosi paljon huivin kutomisesta kangaspuilla. Ja olihan se isoilla puilla ihan erilaista kutoa  kuin sylikangaspuilla.

Kädentaitojen messuilla

 Vuosien tauon jälkeen innostuin lähtemään Tampereelle Suomen kädentaidot - messuille. Edellisestä käynnistä taisi olla aikaa lähemmäs 10 vuotta. Kovin olivat messut kasvaneet ja laajentuneet. 

Muistan, että edellisillä kerroilla tuli lähinnä kierreltyä erilaisten lankamyyjien osastoilla. Nyt kädentaitojen alan opiskelijana olivatkin mielenkiinnon kohteet aivan toiset. Kiinnostusta herättivät erilaiset tekniikat ja työvälineet sekä keskustelut oman alansa taitajien kanssa.

Ekoprinttausta paperille ja kankaalle. Olivat todella kauniita töitä ja jälki aivan toinen kuin mitä itse olen saanut aikaan.

Tuftausta koneellisesti. Olisi omatkin tuftaustyöt valmistuneet nopeammin.

Kinnasneulatekniikalla voi valmistaa muutakin kuin kintaita esimerkiksi vaatteita. Ja työtapoja on monenlaisia.

Lautanauhoja kudottuna kitaran hihnoiksi.

Ja oli vielä paljon muutakin mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa, kuten parkittu kalannahka.

Omat hankinnat olivat etukäteen mietityt. Halusin langat ja ohjeen metsätontun lakkiin, lyhyet pyöröpuikot 4,5, Valonan korvikset sekä leveän nauhapirran. Ostin geelipainanta levyn ja telan (olivat hankintalistalla) sekä vahalankaa kirjansidontaan. Lapasten tekemispaketti oli heräteostos.

Pinnalla tuntui olevan erilaiset koivuvanerista laserleikatut ja jatkojalostetut työvälineet, korut yms. Lankojen myyjiä oli paljon ja makrameetakin näkyi runsaasti. 

Kuusi tuntia vierähti nopeasti. Mielestäni messut olivat jo liian suuret. Kaikkea ei ehtinyt kunnolla kiertää ja työpajoihin sekä näytöksiin jäi osallistumatta. Viisasta olisi ollut jonkinlainen suunnitelmallisuus ja  etukäteen olisi kannattanut laittaa karttaan ylös mihin haluaa mennä. Loppuajan olisi voinutkin seurata näytöksiä kaikessa rauhassa. 

Hartiashaali

 Kangaspuilla kutominen on kivaa puuhaa. Minulla kun löytyy lankaa yli 56 kg , päätin kutoa kasveilla värjäämistäni langoista hartiashaalin kokoa 75 x190 cm. Inspiraationa toimi SaimasSpinneryn sivuilta löytyvä shaali. 

Työvaiheita oli jälleen monia ennen kuin kutomaan pääsin. Ensin suunnittelin mallin, sitten laskin langan menekin ja kirjoitin loimen luontiohjeen sekä värien kudontajärjestyksen.

Loin loimen.

Tiuhdassa näkyy lankojen järjestys.

Valmis loimi odottaa tukille kiertämistä.

ja jälleen niisitään, pistellään pirtaan ja tehdään alkusolmut sekä sidotaan polkuset.

Langat on värjätty lupiininkukilla, kiinanruusun kukilla, avokadolla, sipulinkuorilla/kahvilla, krapilla ja horsmalla.

Loimen kudoin kokonaan. Sidoksena oli palttina.

Suurin työ oli loimen laittaminen kangaspuihin ja valmiin työn viimeistely. Kutominen oli helpoin osuus tässä projektissa.

Valmis huivi on mielestäni onnistunut. Sille tuli kokoa 72 cm X 200 cm. 

Lankaa kului yhteensä 612g, josta huivin osuus on 501g. Loimeen kului lankaa 357g. Kudoin loimen kokonaan ja pienestä kudonnaisesta ompelin pussukan. Aikomus oli tehdä huppu tai tuubikauluri mutta pussukkahan siitä tuli. Voi vaikka keskeneräisiä neuleita säilyttää.

Pussin koko on 33 x 34 cm.

Suunnitelmissa on laittaa vielä yksi huiviloimi puihin, kun noita lankoja löytyy yli oman tarpeen. 

Liivi

 Kotiliesi käsityö lehdessä 2/2024 oli kaunis liivin ohje. Olihan  se sitten langat Teeteeltä tilattava. Langat pyörivät käsityökopassa kesän yli ja päätyivät puikoille islantilaisneuleen jälkeen.

Liivi neulottiin teetee Helmistä ja Austerman kid silkistä. Langat toimivat hyvin yhdessä ja neulepinta on ihanan pehmeä. Resorit neulottiin tunturi neuleena. Oli minulle uusi tuttavuus. Puikot olivat 4,5mm ja 5mm. Lankaa kului kokoon L 323g.

Liivi olisi voinut olla hieman pidempi mutta en tiedä miten virahtaisi,jos sen kastelisi. En kuitenkaan aio sitä nyt kastella, kun ei ole kunnollisia tiloja kuivatukseen.

Minkähän työn sitä seuraavaksi ottaisi puikoile? Keskeneräisenä lojuu muutama ja tekisi mieli ryhtyä virkkaamaan puseroa. Eilinen meni istuessa ompelukoneen äärellä ja tehdessä viimeistä tuotetta opintoihin kuuluvaan näyttöön. Siitä sitten tarinaa joskus myöhemmin.

Katir

Katir tarkoittaa suomeksi riemua ja on Vedis Jönsdottirin suunnitteleman neuleen nimi. Paita neulottiin Plötulopista, joka on hahtuvaa. Hahtuvassa ei ole ollenkaan kierrettä vaan se on villakuitua ja todella haurasta. Hahtuva neulottiin kaksinkertaisena ja kuulemani mukaan Islannissa neulovat paljon paitoja tästä materiaalista. Yksinkertaisestakin hahtuvasta tiedän neuleita tehdyn mutta kulutuksen kestävyys voi olla melko heikko esim. kyynärpäissä.

Olen tilannut ohjeen ja hahtuvat Lankavalta muutamia vuosia sitten syksyisiltä nettimessuilta. Kaarrokkeessa oli pohjavärinä keltainen ja jotenkin koin, että se tekee kokonaisuudesta tunkkaisen. Ostinpa sitten Pirtin kehräämöltä viime kesänä valkoisen hahtuvakiekon. Pari viikkoa sitten viimeinkin aloitin neulomisen. Ajatuksena oli kulkea koulumatkat villapaidassa, kun vielä tarkenee.

Suomenlampaan hahtuva olikin paljon pehmeämpää ja hauraampaa neulottavaa kuin islantilaisen serkkunsa. Oli se myös ohuempaakin. Hyvi  kuitenkin sopi neuleeseen islantilaisen rinnalle. Hahtuva katkeili neulottaessa helposti ja myös nyhjääntyi . Oli melkoisen  työläs materiaali neuloa kun sai olla tarkkana ettei yksikään säie katkea.

Paita on neulottu puikoilla 5,5 ja resorit puikoilla 4,5. Kainaloissa tein kolmen puikon päättelyn. Koko on XL ja hahtuvaa kului 560g.

Olen tyytyväinen lopputulokseen. Mielestäni se on onnistunut ja koko on sopiva.

Lankavaraston pienentäminen on tavoitteena ja tämän talven aikana aion neuloa pois langat, jotka olen hankinut jotakin tiettyä mallia varten. Meinasin saada slaagin, kun laskin lankojen kokonaismäärän 56kg 513g. Koulussa sain myytyä 3kg 30g. Seitsemää veljestä lähti 2kg 50g ja Pirtin kehräämöltä tilattua Jämsän huopatehtaan villalankaa 970g. Siltikin lankaa on vielä ihan liikaa. Se on ryhdyttävä ompelemaan ryijyjä tms. mihin saa upotettua lankoja. Ei siis kannata noudattaa erään sukulaisen oppia; osta aina, kun saat edullisesti tarjouksesta, vaikka et tietäisi mitä langoista neuloisit.

Kudontahommia

 Koulussa olemme lähes koko syksyn opetelleet kankaan rakentamista ja kutomista. Aloitimme perehtymällä kehyskudontaan ja siitä sitten kangaspuiden äärelle.

Minun ensimmäinen työni oli matto, jonka ohje on Lankavan tämän syksyn kuvastossa. Loimi oli kangaspuissa valmiina, joten minulle jäi tehtäväksi niisiminen, pirtaan pistely, alkusolmut ja polkusten sidonta uudestaan. Kolme koulupäivää kului näihin töihin. Niisivarsia oli neljä ja polkusia kuusi, joten rakentamiseen  meni aikaa.

Kutominen alkoi tekemällä ja purkamalla. tein opettajan kehotuksesta valkoisen pohjaväriksi ja ruskean kuvioväriksi. Ei toiminut, joten purin yli 20 cm ja aloitin värit toisinpäin. Tuli huomattavasti parempi.

Mallikerta oli pitkä ja sekosinkin polkusissa koko ajan. Kutominen sujui hitaasti kun tein ja purin, tein ja purin mutta lopulta matto valmistui. 

Matto on kooltaan 160x80 cm ja kudetta kului vajaa kaksi kiloa. Opin myös miten ommellaan maton päihin päärmeet. Sitä en ollut aikaisemmin tehnytkään.

Matto on kudottu Lankavan ontelokuteesta ja mielenkiintoista olisi nähdä sama malli trikookuteella kudottuna. Ontelokude oli aika kovaa ja loimi langat jäivät selvästi näkyville. Kangaspuissa ollut loimi oli toisesta reunasta löysempi kuin toisesta ja se näkyy matossa. Loimi on ollut puissa tosi kauan ja oli aika epätasaisesti kierretty tukillekin. Kaikki vaikuttaa lopputulokseen mutta matto kyllä tulee käyttöön pienistä muotovirheistä huolimatta.

Japanilaisittain

 Neuloin tätini ystävättärelle kiitokseksi konserttilipusta villasukat. Saaja käyttää vain punaista väriä ja päädyin hyvin pelkistettyyn malliin.

Ohje  on Pikana puikoilta-lehdestä, joka on ilmestynyt 2020. Lehdessä on muitakin kivoja ja nopeita malleja.

Sukat ovat kokoa 37. Lankana 7-veljestä, jota kului 95g. Neuloin puikoilla 3,25.

Tuli tarve kasvivärjätystä punaisesta langasta huivin kudontatyöhön. Mitä tekee alan opiskelija? Ottaa värjäyskattilan sekä krappin juuret esiin, purettaa langat, keittää liemen ja alkaa värjätä. Nyt jännittää pysyykö väri punaisena vai muuttuuko ruskeaksi. Lämpötila värjätessä max 60. Juuria keitin tunnin.

Aloitan kutomaan kangaspuilla itse kasveilla värjätyistä langoista hartiashaalia koossa  70x190 cm. Siihen värjään punaista lankaa ruskeiden, keltaisten, sinertävien  ja vihreiden sävyjen kaveriksi. 

Huh hellettä

 Syyskuun eka viikko ja  helesäät vaan jatkuvat. Tänäänkin on mittarissa 28 astetta ja aurinko tuntuu polttavalta.

Sain alkuviikosta valmiiksi sukkaparin, jonka ystävä pyysi neulomaan. Toiveena oli, että sukat ovat pohjaväriltään mustat, varsi vähän pitempi ja sileää. Neuloin sitten hillityt sukat, johon tein harmaalla vähän kuvioita. Kuviot otin Ihtiriekkoknits:n sukkakorteista.

Silmukoita varressa on 56 ja terässä 48. Varren pituus on noin 20 cm. Sukat ovat kokoa 36 ja  lankana Novitan Nalle. Neuloin sukat puikoilla 3 ja lankaa kului 79g.

Onneksi sain sukat neulottua ennen näitä trooppisia helteitä. Villapaitalangat otin jo esille mutta taitaa aloittaminen siirtyä viileämpään ajankohtaan.

Raitasukat

Neuloin sukat henkilölle, joka käyttää talvisin villasukkia päivittäin paljaassa jalassa. Toiveena oli hieman pidempi varsi, joka on sileää neuletta.

Tein sukkiin 20 cm varren. Varressa on silmukoita 16/ puikko ja terässä  13/ puikko. Sukat ovat kokoa 36. Neuloin ne puikoilla 2,75. Lankana on Regia Etude color- 4 säikeinen sukkalanka. Lankaa kului 67g.

Tässä kuussa en ole ostanut yhtään uutta lankaa. Pengoin varastoja ja olisin aloittanut puseron neulomista 7-veljestä langasta. Lankaa olisi tarvittu 600g, niin ei varastoissani ollut kuin maksimissaan 300g aina samaa väriä. Eihän se puseroon riitä. Jää sitten uusi marttapusero neulomatta, kun olen päättänyt olla ostamatta uutta lankaa.

Onnenkantamoinen

 Onnenkantamoinen on Taito lehdissä 1-5 vuonna 2020 julkaistu yhteiskirjonta. Ostin tekemispaketin kun se oli alennettuun hintaan myynnissä verkkokaupassa. Tekemispaketin kuvion kaavasta puuttui muutama sivu ja se söi hieman tekemisen aloittamista. Kaavio löytyy netistä taitolehti.fi sivuilta. 

Aloittelin kirjontaa syksyllä 2023 aikuisten käsityökoulussa kirjontajaksolla mutta keskenhän se jäi. Viime viikolla tuli inspiraatio tehdä jotakin muuta kuin neulomista ja tekeminen koukuttikin oikein kunnolla.

Tekniikkana on rekipeittokirjonta. Sille on ominaista suuret linjat ja pitkät pistot. Vuosiluku ja nimikirjaimet kuuluvat siihen olennaisesti. Palkitsevaa on kun valmista syntyy nopeasti.

Ohjeessa kirjontatyöstä oli tehty reppu. Aion tehdä kirjontatyöstä  tyynynpäällisen. Kirjonta on kyllä mukavaa tekemistä ja minulla on useita vuosikymmenten aikana kertyneitä kirjontapakkauksia tekemättä. Olisikohan nyt innostusta tehdä ne valmiiksi.

Kirjainten ja numeroiden kirjominen oli vaikeinta. Lehdissä oli kyllä hyvät ohjeet erilaisiin pistoihin.

Vaaka neuletakki

 Pitihän se minunkin, kun kaikki muutkin, neuloa Anna-Johannan suunnittelema Vaaka neuletakki. Takki neulotaan fingerin vahvuisesta villalangasta ja silkkimohairista. Käytin villalankana Louhittaren Luolan Väinämöista, joka on 100% villa ja Isagerin silk mohairia (25% silkki ja 75% kid mohair). Väinämöistä minulla oli omissa kätköissä 2 vyyhtiä, joten mohairia tilasin. Oli hieman vaikea tilata, kun värit kuvissa oli erilaiset kuin luonnossa. Tämmönen takista sitten tuli.

Lankaa kului yhteensä 234g  (Väinämöistä 164g ja Isageria 70g). Neuloin koon L2. Ohje oli selkeä ja hyvin kirjoitettu. Tein takista pidemmän, mitä ohjeessa oli ja jännitin langan rittävyyttä.  Hyvin riitti ja jäi 41g tähteeksikin. Viimeistelin takin kastelemalla ja tasokuivaamalla.

Yhdet kaapelit sain neuloessa katkaistua. Oli muuten ensimmäiset katkenneet ja taisi kuluminen olla syynä. Silkki mohairia en tykkää neuloa, koska se on niin ohutta ja takertuvaa. Tästä syystä neuloin takkia tosi pitkään ja hartaasti. Takki on kyllä kevyt, lämmin ja pehmoinen. Väinämöinen oli hyvä lanka neuloa. Harmi, että Louhittaren Luolan toiminta loppuu.

Nyt on muutama sukkapari tilattu ja seuraavaksi onkin käytävä niihin käsiksi. 

Värjäyksiä II

 Tänä kesänä jäi värjäykset hyvin vähäisiksi. Purkkivärjäys kuivuneilla kiinanruusun kukilla tuotti tummia sävyjä. Langat olivat purkissa 4 viikkoa ja tulos oli  pettymys. Lankana oli valkoinen ja vaaleanharmaa Nalle.

Kokeilin pihakäenkaalin keittovärjäystä. Kasvit kiehuivat osan ajasta ja liemi oli kauniin pinkkiä. Lanka oli 70 asteessa tunnin ja aamuun asti
väriliemessä. Tuloksena vihreää. Lankana oli luonnonvalkoinen Nalle.

Jälkivärjäykseen laitoin valkoista ja harmaata 7-veljestä. Valkoisesta tuli kaunis sininen. Langat olivat liemessä 24 tuntia.

Kasveilla värjätessä lopputulos on aina yllätys. Vihreää ja ruskeaa tulee helposti millä vaan mutta sinisten sävyjen saaminen onkin haastavaa. Toiset sanovat että lämpötilalla on suuri merkitys ja toiset saavat onnistuneen lopputuloksen kuumissakin lämpötiloissa. On tämä värjääminen varsin mystistä puuhaa.

Värjäyksiä

 Kerran kesässä pitää jotakin kasvivärjäyksiä kokeilla. Laitoin purkkiin muhimaan kiinanruusun kuivattuja kukkia sekä valkoista ja harmaata Nallea. Katotaan minkä väristä lankaa tulee. Nyt näyttää lupaavalta.

Kokeilin myös värjäystä vihreällä indigolla uudestaan. Talvella sain vihreää lankaa. Sininen väri oli tavoitteena.

Tämän kesän väriksi tuli...

vaalean sininen. Vasen vyyhti oli valkoinen, keskimmäinen oli talvella värjätty hailakan vihreä ja oikea oli myös talvella värjätty, joka oli ruskea ennen ekaa värjäystä.

Värjäys vesi oli 45-50 asteista ja laitoin indigoa 50g. Sillä värjäsin kaikki langat  300g. Indigon värinkesto on hyvä. Lupiinilla värjätessä saa myös sinistä, mutta se väri ei ole pysyvä vaan muuttuu valoherkkyydestä johtuen ajan myötä harmaaksi. 

Kuvassa oikealla talvella värjätty vihreä ja nyt värjätyt sinertävät. Kuva vääristää värit vaaleammiksi, mitä ne todellisuudessa ovat.

Indigoa jäi vielä jäljelle, joten teen vielä sukkalangalla värjäyskokeilun. Nyt lankana oli 100% villa.