Värjäyksiä

 Kerran kesässä pitää jotakin kasvivärjäyksiä kokeilla. Laitoin purkkiin muhimaan kiinanruusun kuivattuja kukkia sekä valkoista ja harmaata Nallea. Katotaan minkä väristä lankaa tulee. Nyt näyttää lupaavalta.

Kokeilin myös värjäystä vihreällä indigolla uudestaan. Talvella sain vihreää lankaa. Sininen väri oli tavoitteena.

Tämän kesän väriksi tuli...

vaalean sininen. Vasen vyyhti oli valkoinen, keskimmäinen oli talvella värjätty hailakan vihreä ja oikea oli myös talvella värjätty, joka oli ruskea ennen ekaa värjäystä.

Värjäys vesi oli 45-50 asteista ja laitoin indigoa 50g. Sillä värjäsin kaikki langat  300g. Indigon värinkesto on hyvä. Lupiinilla värjätessä saa myös sinistä, mutta se väri ei ole pysyvä vaan muuttuu valoherkkyydestä johtuen ajan myötä harmaaksi. 

Kuvassa oikealla talvella värjätty vihreä ja nyt värjätyt sinertävät. Kuva vääristää värit vaaleammiksi, mitä ne todellisuudessa ovat.

Indigoa jäi vielä jäljelle, joten teen vielä sukkalangalla värjäyskokeilun. Nyt lankana oli 100% villa.

Kevään viimeinen näyttö

 Tuli opeteltua  näyttöä varten täysin uusi tekniikka tuftaus. Tuftasin istuintyynyn vanhaan tuoliin, jonka myös kunnostin. Tuoli on 50-60 vuotta vanha ja oli lojunut erinäisissä varastoissa 1980 - luvulta lähtien. Tuolin maalasin vintage -kalkimaalilla ja viimeistelin ruskealla vahalla.

Kun kyseessä oli 45 osp:n kokonaisuus, tein myös sohvatyynyn. Tyynyn taustakangas on vanhaa huonekalukangasta ja vetoketjun ompelua tuli harjoiteltua oikein urakalla. Myös taustakankaan ompelu tuftattuun kappaleeseen oli varsin vaativaa ja monimutkaista. Usean kerran purkamisen jälkeen olin vihdoin tyytyväinen lopputulokseen. Paljon tuli opittua tätä kokonaisuutta tehdessä. 

Istuintuunyssä on vanu taustakankaan ja tuftauksen välissä. Ompelin taustakankaan käsin kiinni päälliseen. Oli huomattavasti helpompi ommella kuin koneella ja tuli kerralla siisti sauma.

Olen tyytyväinen kokonaisuuteen ja tuftaukseen perehdyin nin perusteellisesti, että teen vielä jotakin muutakin kyseisellä tekniikalla.

Viimeinkin valmista

 Tätä neuletakkia on tehty pitkään ja hartaasti. Ohje oli Pirkassa vuonna 2002 jolloin olin ostanut langat kesän alennusmyynnistä Euromarketista. Kyseistä liikettä ei ole ollut enää aikoihin olemassa.

Olin aloittanut takin neulomisen takakappaleesta ja se oli tyssännyt pitsiosion jälkeen,kun oli tullut virhe ja kuvio oli mennyt väärin. Nyt neuloin etu-ja takakappaleet yhtenä kappaleena kainaloihin asti. Virhe tuli nytkin kun etukappaleiden reunassa olisi pitänyt neuloa helmineuletta mutta neuloin reunakaitaleet jälkikäteen. Sen verran on taitoa tullut että osaan soveltaa virheen tehdessäni eikä tarvinnut purkaa.

Edestä  ja

takaa

Pääntietä taidan vielä joutua hieman pienentämään mutta muuten takista tuli hyvä.

Lankana on Novita Butterfly 100g/ 250m (55% puuvilla, 45% viskoosi), Puikot olivat kokoa 3,5 ja takin koko on L. Lankaa kului 562g. 

Ohjeessa oli myös toppi, johon loput langat riittäisivät. Kun olen nyt oppinut pitsikuvion ulkoa voi olla, että neulon myös topin. Jos en nyt niin ensi kesänä.

Vaatehuoneesta löytyy muutama muukin kesken jäänyt neule 1990- ja 2000- luvuilta. Ensi talvena voisi tavoitteena olla niiden neulominen valmiiksi. Siellä on yksi keskeneräinen Sirkka Könösen suunnittelema villapaita ja toiseen langat sekä ohje.

Työnteko on haitannut käsitöiden tekemistä kun iltaisin olen ollut aivan naatti. Onneksi on vielä syksy opintovapaata niin ehtii tekemään käsitöitäkin enemmän.