Tuplalapaset

Kokeilin tuplalapasten neulomista. Lankana oli melko ohut Craftsonin sukkalanka (75% villa ja 25% polyamidi) sekä Anika-sukkalanka samalla koostumuksella. Anika-lankaa käytin sisäpuolella ja se oli vielä ohuempaa kuin Craftson. Puikot olivat kokoa 2½.

 Resorissa silmukoita oli 13/puikko. Resorin jälkeen lisäsin jokaiselle puikolle yhden silmukan. Vuoriosassa puikoilla oli 15 silmukkaa, koska lanka oli ohuempaa. Peukalossa silmukoita oli ulkopuolella 27 ja sisäpuolella 30.

Yläkuvassa sisäpuoli ja alakuvassa ulkopuoli.

 

 

Seuraavat tuplalapaset voisi tehdä onteloneuleena. Nyt tein ensin uloimman lapasen täysin valmiiksi ja keräsin sen jälkeen nurjalta puolelta silmukat resorin ja sileän neuleen rajasta puikoille, joilla neuloin sisemmän lapasen. Lapasiahan voi käyttää joko yksivärinen puoli päällä tai sitten kirjava oman mieltymyksen mukaan.

 

 

Tein lankavarastossani inventaariota viime viikolla. Lankaa löytyi tästä taloudesta melkein 30 kg. Eipä taida auttaa muu kuin alkaa puikkoja kilisyttämään, jotta varasto pienenee. Nyt ei uusia lankoja osteta vaikka kuinka halvalla saisi ja kauniit kerät kaupassa perään huutelisivat. Saapa nähdä mitä noista langoista tulee kehiteltyä. 

Shamaani hattu ja kintaat

Käsi- ja taideteollisuus järjestön tekemisen kurssimallistossa oli syksyllä 2014 hattu ja kintaat. Molemmat valmistettiin pesuvillasta ompelemalla ja niihin tehtiin vuori puuvillatrikoosta. Minulle pesuvilla oli materiaalina uusi tuttavuus mutta aika miellyttävä materiaali työstää. Reunat eivät rispaantuneet eivätkä purkautuneet leikkaamisen jälkeen.

Valmistin Lumi shamaani-nimisen hatun ja kintaat. Kirjonnat lapasten selkämyksiin, hatun otsalle sekä reunoihin oli eniten aikaa vieviä työvaiheita. Hattuun ommeltiin myös käsin jokaiseen saumaan koristeommel  sauman molemmille puolille.






Kirjonnan aloittelua lapasen selkämykseen.


 Alakuvassa valmiit kirjonnat sekä koristeompeleet.

Ompelin ja purin hatun kahteen kertaan, kun ensimmäisellä kerralla hattu oli liian suuri. Kintaat onnistuivat hyvin mutta hatun malliin en ole oikein tyytyväinen. Niska ja korvat jäävät paljaiksi eli kovilla pakkasilla hattua ei tarkene käyttää.



Peruspipo

Lankakauppa Tuuliviirin Kukonaskel-blogissa oli kiva peruspipon ohje, jossa on päälaella hauskat kavennukset. Päätin laittaa tuumasta toimeen ja neuloa itselleni uuden talvipipon.

Lankana Adriafilin Bucaneve (100% merino villa) ja Carezza (70% angora, 10% villa). Ohjeen mukaan Bucanevea menee 50g ja Carezzaa 50g. Pipo neulotaan ohjeen mukaan kaksinkertaisella langalla. Bucaneve loppui kesken jo ennen kavennuksia. Purin pipon neljä kertaa ja aloitin alusta, koska kyseistä väriä ei enää kaupassa ollut saatavilla. Jotta sain pipon valmiiksi, tein resoria aluksi 12 kerrosta pelkällä Carezzalla, jonka jälkeen otin Bucanevan rinnalle. Neuloin molemmilla langoilla niin kauan kunnes Bucaneva loppui. Viimeiset kavennukset päälaelle tein pelkällä Carezzalla. Neuloin resorin puikoilla 3,5 ja sileän osuuden puikoilla 6. Tyytyväinen olen lopputulokseen ja pipo on todella lämmin.

Päälaen kavennukset.

Pipo kuvattuna sivulta.

Perinnelapasia

Innostuin tammikuussa neulomaan lapasia perinnemalleilla. Lainasin kirjastosta Anna-Karoliina Tetrin kirjan Perinteiset lapaset. Sieltä ihastuin malleihin Seiskarin Liisan kirjat ja Seiskarin pienet kirjat.




Seiskarin Liisan kirjat (harmaat) ja Seiskarin pienet kirjat (kelta-mustat)

Vanhoissa malleissa ja varsinkin kirjoneuleissa on silmukkaluku suuri. Näissäkin lapasissa oli 18 silmukkaa/ puikko. Tein lapaset Lidlissä myynnissä olleesta Anika-sukkalangasta, jonka koostumus on 75 % villaa ja 25% polyamidia. Lanka oli sopivan ohutta ,jolloin ohjetta ei tarvinnut muokata ja lapasista tuli sopivan kokoiset. Puikot olivat kokoa 2,5.

Samat mallit löytyvät myös kirjasta Eesti labakindad ilma laande laiali nimillä Rapla, Viru-Jaakubi ja Luganuse ( Seiskarin Liisan kirjat) sekä Väike- Maarja (molemmilla malleilla sama nimi).

Seiskarin Liisan kirjat-malli on ollut käytössä myös nimillä Liisukan kirjat, ritukaisia ja kehänkuvio. Malli on tunnettu myös Virossa ja Gotlannissa, jossa 1700-luvulla aloitettiin neuleiden neulominen kaupallisiin tarkoituksiin. Oletettavasti malli on lähtöisin Gotlannista.

Seiskarin pienet kirjat-mallilla on myös nimet vironkirjat tai vironvyökirjat. Kuvio on kopioitu vironvyössä esiintyvästä kuviosta.

Mielenkiintoista on, että Suomessa neulottuja malleja on tehty hieman eri sävyissä ja eri toteutustavoin niin Pohjoismaissa, Venäjällä kuin Baltiassakin. Ulkomailta opituista tekniikoista  ja kuvioista on ajan myötä muokkautunut meille omia kansanomaisia malleja. Perinnelapasten maailma on yllättävän mielenkiintoinen.